tiistai 4. syyskuuta 2012

Käskekää minun lopettaa, ennen kuin edes aloitan


Tänään on päästy sängynpohjalta ylös kiitettävästi, vaikkaki mahaan aina välillä pistäny ja koulussa vähän väliä tullu kylmä. Koulupäivä meni niin ja näin, mutta oon onnellinen siitä, ettei tarvinnu kotona yksin lötköttää  - vaikkaki ois se tiettyjen asioitten kannalta ollu ehkä kivempaa... Mutta selvisin! Ja huomenna uuestaan :)
            Huomenna ois luvassa myös matiikankoe, jonka asioita en rehellisesti sanottuna enää muista. Enkä tajua, minkä takia mie tässä olen kirjottamassa postausta, kun voisin lukea matiikankokeeseen. Mutta ehtiihän sitä! Toivottavasti. Huomenna pääsee myös kuviskouluun, jossa meillä pitäis alkaa filmikuvaus, joka on niiiiiiiin paljon kivempaa ku digitaalinen. Varsinkin, kun digitaalisten kanssa käy niin, että kuukausi takuun loppumisesta kamera ei enää toimikkaan, miten pitäis ja kun se laitetaan huoltoon, niin siitä ei sitte kuulu kolmeen viikkoon mitään. En nyt oikein tiiä, pitäiskö alkaa suunnittelemaan sille muistopuhetta ja alkaa katteleen uutta vauvaa. Menee kohta hermot.

Meillä oli tänään ekaa kertaa partiota tälle syksylle. Oon vihdoin johtaja! Oon oottanu tätä varmaan kolmosesta lähtien ja meillä oli Rosan kanssa kunnon pläänit, jotka sitte meniki ihan mönkään, kun kuudesta vartsulaisesta paikalle ilmaantuki vaan kaks. Olihan siinä vähän hämmentyny olo, että miten päin olis ja mitä tekis.

Oon alkanu tekemään taas jotain, mitä en aatellu tekeväni pitkään aikaan. Vähän heikoin tuloksin, mutta teenpä silti. Mie en oikein tiiä, miltä tää tuntuu. Eli hämmentävältä siis. Sitä vaan haluais sitte koko ajan enemmän, mutta eihän sitä nyt voi... Eihän aina voi ees sanoa, mitä haluais.
Niinku sen, että yhä sattuu, mutta oot ihana.

Nyt matiikkaa! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti