Supistuva ja ehkä-kiinteä ketjusilmukka

Tulin kesken koulupäivän kotiin. En tiiä, huomasko kukaan, ennen ku olin jo poissa. Oksettaa. Mulla alkaa pikkuhiljaa tuntumaan yksinäiseltä tää kotona löllöttely. Ois niin paljon tekemistä, mutta en voi tehä mitään. Tuntuu välillä, että en pysy ees pystyssä. Ja mulla alkaa tulla onnellisuusoksennuksiaki kohta korvista ulos. Mikkään ei oo hyvin. Tosin oon tosi ylpeä itestäni sen suhteen, että sain eilen tehtyä itelleni CVn ja lähetettyä pari työhakemusta. Ootteko te vielä hakenu minnekkään kesätöihin? :)
Kattelin eilen muuten kielikurssikuvia ja tuli ihan hirveä ikävä sinne. Ja ikävä niitä ihmisiä - miks kaikki vaan on niin kaukana?