Ainakin norsulla on iso pää

Filmikuvat on vihdoin mulla kehitettynä kädessä - ne, mitä kuvasin epätoivosesti kesän (eli muistin homman aina välillä ja saatoin räpsässä sillon kuvan tai pari). Ensimmäisille kuville on aina pakko nauraa, vaikka kuinka olisi kuvannu kyseisellä kameralla aikasemmin - aina pitää opetella vähän hämärä tarkennustsydeemi uudestaan ja kyllä se filmin loppupuolella alkoi sitten taas pelatakkin. Ainakin saan jonkunlaista täyttöä seinälle näistäkin. Ja onneksi nyt on sitten saman tien kuviskoulussakin filmikuvaustehtävä, niin en ehkä vaikuta aloittelijalta yhtä pahasti.

Eilen klikkailin koko vuoden kurssivalinnat Wilmaan ja nyt voin vaan pidellä sormia ristissä, että muutamia tuttuja on edes samoja klikkauksia tehnyt - yksi varma kurssiklikkaustapaus on jo, josta oon ehkä enemmän ko innoissani, jos nyt saan itteäni ehkä vähän enemmän kasattua (silti vaan yks, suunnattoman iso höh, koska oisin niin halunnu enemmän...). Onneksi aina voi tutustua uusiin ihmisiin!

Huomenna ois luvassa muutama hassu tunti, jonka jälkeen oonkin iltapäivän golffaamassa liikuntailtapäivän takia. Mulla vähän pelottaa, mitä siitäkin tulee, koska en oo ikinä aiemmin golffannu - jos kliseistä minigolffia ei lasketa. Illalla suuntaan sitte myös Pommisuojarockiin, jossa on tarkotus nähä Eeviä taas pitkästä aikaa! On oikeasti ihana huomata, että ei ne yläastekaveritkaan minnekkään oo jääny, vaikkei niitä aina näkiskään. :)