Tsek, tsek, tsek ja lähettämässä

Lapin Kansan Vasa-osioon etsitään kirjoittajia, kuvittajia ja kuvaajia. En tiedä, pitäisikö. Siis kirjoittaa hakemus, painaa lähetä ja toivoa parasta. Homma sopisi minulle kuulema hyvin, enkä kyllä itekkään oo ajatusta vastaan - kirjoittamistaidot tsek, valokuvaustaidot tsek, kuvitustaidot tsek! Tuommonen homma kiinnostais oikeasti, mutta se, onko aikaa, on eri asia. Toinen asia on pelko lähetä-nappulasta. Ehkä kumminkin. Tai sitten keskustelen Äidin kanssa, että saan ajatuksille mutkitellun ein (ootteko törmänny tähän samaan - kaikki hyvät ideat on vanhempien mielestä väärin?).

En tykkää ihmisistä, joita saa odottaa tai ilmoittavat esteellisyydestään myöhässä. Myöhässä on kaikin puolin myöhässä ja sillon mulla kärtyttää - okei, en itekkään oo aina ajoissa, mutta kyse on sillon vaan parista minuutista tai yksinkertasesta unohtamisesta. Ei suunnitelmallisesta odotuttamisesta.

Huomenna lähden metsään. Minä ja kahdeksan nuorempaa tyttöä. Sänkyjen kanssa voi olla ehkä vähän ahdasta, mutta se ei huoleta minua niin paljon, kuin se, että lähden yksin johtajaksi. Minä ja kahdeksan nuorempaa tyttöä täysin minun vastuullani. Yksi yö menee, toinen voi olla kammottava ja siksi Venla hädässä tunnetaan. Kiva viikonloppu ehkä - joko rentoutus ennen viimeistä rutistusta ekassa jaksossa tai täydellinen stressipallo kaikkeen kiireeseen. Haluaisin valita ensimmäisen.

Tahdon intialaiseen päähierontaan, miksi en vain varaa aikaa?

Kysymyksiä tulemaan ihmiset. Tahdon julkaista monta kommenttia tullessani keskeltä ei-mitään.