torstai 19. syyskuuta 2013

Yksi pussi oivalluksia kiitos


Koeviikko alkaa huomenna. Se on väistämätön tosiasia, eikä sitä voi enää vältellä - ajatella, että siihen on vielä monta viikkoa tai monta päivää, eikä lukeminen ole vielä ajankohtaista. Se alkaa huomenna. Tai oikeastaan maanantaina, koska oon onnekas ja meillä on huomenna vaan puolen tunnin mittanen oposessio, missä katotaan pienryhmissä lukiosuunnitelmia alustavasti ja muuta mukavaa (itsehän en ole vielä suunnitelmaa kunnolla tehnyt, että köh). Ensimmäinen koe on fysiikasta. Siis just siitä aineesta, mikä mulla on tässä jaksossa ehdoton heikoin lenkki, johon pitäis panostaa ihan hulluna, vaikka mukavan opettajan avulla tunnit ei oo ihan kaameita ollukaan. Tänään terkkarilla myönsin, että mulla stressaa - siis tämä koeviikko. Onneksi tiesin jo valmiiksi ja terkkari (se ihana, joka ei heti ensimmäiseksi haukkunu minua läskiksi paskaksi, niinku kaikki muut on tähän mennessä tehny) vielä vahvisti sen olevan normaalia. En siis ole ainoa. Kirjoja en kuitenkaan ole vielä avannut. Mitä sitä nyt turhaa. Muistiinpanot kuitenkin vaivauduin laittamaan siihen kansioon, missä ne säilyvät koko lukioaikani.

Tiiättekö, mitä muuta huomenna tapahtuu? Minä menen ja otan HD-laatuisen kuvaajani (kameroineen päivineen) kainaloon, käydään syömässä Comicossa puolituntisen jälkeen ja aletaan kuvaamaan kysymyspostauksen videovastauspostausta. Sitä, missä vastaan teidän viimeistään tänään kysymiin kysymyksiin. Joten ladies and gentlemen, menkää kysymään nyt samantien, niin minä ja huomenna räjähtävä Jullestöö, Mäc Jullestöön muistikortti kiittävät! :)

Tänään siis olin terkkarilla perustsekkauksissa positiivisin tuloksin, istuin koulussa viimeistä kertaa 1. jaksolla normaalisti, juoksin Darijan kanssa Subwayssa, taistelin Juulian sormiohjailuja vastaan ja tökkäsin ihmistä mahaan (en tajua, miksi tökin ihmisiä mahaan). Kirjojen avaamisen sijaan aion mennä ekaa kertaa miljoonaan vuoteen Äitin kanssa elokuviin tarkotuksena kattoa Tumman veden päällä, josta ehkä saan elinikäiset traumat, mutta onneksi voin mennä Äitin kainaloon piiloon (Äitin kainalo, paras kainalo).

Oonko muuten ainoa, joka karkkipäivänä (lauantaina) barbeilla leikkiessään käytti karkkeja niiden ruokana?

Kuvassa uusi ihana huivini, mitä tykkäätte? :)

6 kommenttia:

  1. Kaksi pussia oivalluksia, yks mulle ja yks sulle? :( Pitää varmaan tehä vohveleita, ne auttaa (yleensä) kaikkeen, myös koeviikon epätoivoon...
    ps. alku on aina pahin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. this is what we need:
      http://www.pagen.fi/Global/_FI/Uutisia%20pagenilta/oivallus.jpg

      Poista
    2. Onneksi sun tekstien otsikot on vapaasti tulkittavissa :)

      Poista
    3. niimpä! aina löytyy uusi piilomerkitys :)

      Poista
  2. näin sut maanantaina kävelit rinteenkulman parkkihallin ohi! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oii, oisit tullu moikkaamaan! olin todennäkösesti juoksemassa kuviskoulun tauolla sillon :)

      Poista