torstai 3. lokakuuta 2013

Syyshuurre



Aamulla kaikki oli huurteessa ja maan yllä oli sumua. Kun menin yöpaidassani ja reinoissani ulos, tunsin syksyn viileyden ensimmäistä kertaa, sillä hyytävä kylmyys on vain merkki talvesta. Otin kuvia, join kahvini ja ehdin juuri ja juuri kouluun. Koulussa nauroin samassa seurassa, missä olen viihtynyt koko syksyn tähänkin mennessä - siinä seurassa tunnen itseni kotoisaksi, vaikka koko luokka onkin paras (myös meiän ropon sanojen mukaan). Ensimmäinen kurssiarvosana ei saa minua leijumaan pilvissä ja ensimmäinen koenumerokaan ei tunnu niin pahalta, kun tietää, ettei ollut muita sen kummoisempi. Ihan niinkuin pitääkin. Olen myös koko iltapäivän shoppailun vältettyäni (toisin sanoen matkallani shoppailemaan hyppäsin kiireesti vastaan tulleeseen bussiin kyytiin ja lähdin kotiin, ennen kuin aloitinkaan tuskan) kuunnellut soulia ja miettinyt Nalle Puhin tyylillä, mitä voisin laulaa. Unohdin oikeastaan kaiken muun siinä sivussa - keskeneräisen kirjeen kirjoittamisen, tiskikoneen tyhjennyksen, kahvittoman iltapäivän ja läksyt (jotka olen edelleen lahjakkaasti unohtanut). Olen leikkinyt myös tuloksekkaasti graafikkoa ja sama homma taitaa jatkua huomennakin.

Onneksi kaikkea arkista voi välttää myös nyt ja lähteä viettämään tuplanimmareita mummilaan.

2 kommenttia: