Ei edes tuntia veljeä kohti

Seitsemän veljestä kuudessa tunnissa, saanko aplodit? Ei pahemmin hymyillyttänyt eilen, kun kirjaan tartuin heti kotiin tultuani. En eilen oikein ehtiny tehdä mitään muuta ja homma venyi puolille öille asti, mutta myönnän, että kymmenen jälkeen keskittymiskyky alkoi olla jo niillä lukemilla, että muutamat kohdat kirjassa on vähän sumennossa. Luin kuitenkin, kannesta kanteen.

Kahden tunnin päästä oon kirkon parkissa lähössä kohti kauan odotettua isosleiriä, joka siis on osa meiän isoskoulutusta. Oon jotenki niin innoissani siitä, mutta silti en oo vielä saanu aikaseksi pakata tai tehä mitään muutakaan sen eteen, että kahen tunnin päästä tosin siellä kirkon parkissa olisin! Kameran aion raahata mukaani, mutta takuuvarma en oo siitä, tuleeko mitään julkasukelposta materiaalia. Aion kuitenki nauttia viikonlopusta, koska tiiän, että siellä on hyvää seuraa ja ruokaa ja sitäkin kivempaa asiaa! :)