Filmikuvissa on sitä jotain, mitä digikuviin ei voi millään saada - oli kuinka hieno filmifiltteri tai muu, tämä on korvaamatonta. Me ollaan kuviskoulussa koko syksy melkeinpä oltu pimiöllä kehittämässä filmejä ja oon vihdoin saanu Venlasta otetut kuvat valmiiksi. Kaikki huipentu tänään noin 30 cm x 50 cm kokosen vedoksen tekemiseen, joka piti heijastaa seinälle. Aiheena tässä on henkilön omien juttujen ikuistaminen - siis kuvattavan, ei kuvaajan - ja sepä kävi varsin helposti Venlan ollessa vierailemassa meiän vartsun retkellä.
Filmikamera keskellä metsää. Siitä minä tykkään.
Entä te? Skannauksen laadusta välittämättä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti