lauantai 21. joulukuuta 2013

Niille neljälle


Tämä teksti ei ole masentava, eikä sisällä minkäänlaista ahdistuneisuutta tai surua. Tämä teksti on suuri kiitos niille neljälle ystävälle, jotka sanomattakin tietävät, että puhun heistä. Niille, joille saatan suihkunraikkaana skypettää nukkumaanmenoajan mentyä jo aikoja sitten, itkeä turhasta, nauraa mahani kippuralle ja sanoa samoja asioita samaan aikaan. Niille, joiden kanssa minulla on jonkinlainen yhteys, sillä he tietävät pelkästä katseesta ajatukseni. Niille, jotka ovat aina minua varten sanomassa ne oikeat sanat tai olemassa sanattomia oikeaan aikaan. Niille, jotka tietävät, milloin minua tulee rutistaa ja milloin minun tekisi mieli rutistaa jotakin sanan toisessa merkityksessä. Niille, joiden tiedän nauravan osittain tätä lukiessa ja ollessaan samalla onnellisia juuri tästä hetkestä, kun he tätä lukevat. Niille, joiden kanssa ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta, sillä he pysyvät ajan tasalla, vaikka olisikin pitkä aika tapaamisien välissä. Niille, joiden kanssa viisi minuuttiakin riittää, koska se osataan käyttää niitä viittä minuuttia arvostaen, eikä niitä hukaten. Niille, joiden tiedän olevan viimeiset ihmiset maailmassa, jotka voisivat uhmata onnellisuuttani tai varastaa (tällä hetkellä olemattoman) poikaystäväni, vaikka yksi heistä tavallaan tekikin sen jo ennen kuin tunsimme. Niille neljälle, joiden vieressä nukkuessani minulla ei ole kiusallinen olo. Niille, joiden vieressä en tunne olevani huonompi ihminen tai liian tämän tai tuon muotoinen siihen viereen. Niille, jotka tietävät minusta asioita, joita kukaan muu ei tiedä.

Kiitos.
Huudan hallelujaa teidän olemassaolollenne.

5 kommenttia: