sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Peiton alla suojassa pahalta


Kurjan ja sateisen (ja juhannustaikojen täyteisen) juhannuksen jälkeen mieli on muutenkin ollu sen verran allapäin, että kotona mököttäminen kattoen lempparisarjoja ihan siitä iltapäivästä, jolloin heräsin, sinne iltamyöhään asti, jolloin menin nukkumaan, on tuntunu parhaalta maholliselta vaihtoeholta. Huoneen sotkuisuus alkoi myös jossakin vaiheessa ahdistaa, niinko moni muukin asia, joten sekin saatiin tuskastuneena hoidettua alta pois (paremminkin siivottu se kyllä vois olla, mutta eiköhän niillekin sotkuille löydy aikansa). Ystävät on ja pysyy, on se, mikä minua on tänään lohduttanu suunnattomasti niinä hetkinä, kun olisin voinut vajota maan alle häpeästä tai hukkua kyynelistä muodostuvaan mereen. Mutta lätyt ja hyvä ruoka pelastaa aina - ja niiden tekemisen pelastaa nykyään tuo ruokaraamattu, josta en aiemmin osannu olla tarpeeksi kiitollinen. Oon myös kiitollinen siitä, että huomenna aamulla alan kärsimään aikaisista aamuista ja alotan työt, eikä maailman julmuutta tuu ajateltua niin paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti