Hyvän ystävän keikkaillan jälkeinen lauantai on hyvä alottaa juomalla aamukahvi paavimukista, jonka toinen hyvä ystävä on tuonu Roomasta. Lauantaisin voi myös musiikillisen perjantain - soitinhan sentään urkuja ja kuuntelin sitä hyvää live-keikkaa - jälkeen jatkaa harjoittelemalla valmistujaisesiintymiseen. Jos haluaa jatkaa hyvä ystävä -linjalla, niin voi myös kolmannen hyvän ystävän kanssa kuvata filmikuvia, katsoa elokuvia, käydä kävelyllä ja sitten lopulta istua yksin vanhempien makuuhuoneen nurkassa juomassa muumilimsaa kahvallisesta lasipurkista samalla katsoen Kiinaan myydyn tv-formaatin ohjelmaa ja myöhemmin sitä, kun yhtä kositaan miljoona kertaa ja rakastetaan kahta miestä yhtä aikaa (mutta lopulta oravamiehessä on enemmän miestä kuin muissa miehissä - tai ei voi tietää).
Sunnuntaina voi sitten löysäillä. Olla nälkäisenä yhdeltätoista, koska kello olisi eilen ollut vielä samaan aikaan kaksitoista. Katsoa, miten fasaani on ihan hukassa takapihalla, kun siellä eilen vielä oli paljon lunta ja nyt näkyy taas nurmikko - pitäisikö sitä metsästää uusi morsmaikku itselleen kiljumalla taas ikkunan alla vai ei? Pitäisi ehkä lukea virheitä tähdissä, illallista rakastavaisten tyyliin tai sitä kirjaa, minkä nimeä en ikinä muista. Siihen aikaan, kun sellainen pakottava tarve olisikin, mennään mummilaan syömään. Pointti on siinä, että märät hiukset ehtii kuivua ilman fööniä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti