Viime viikonloppuna oli vihdoin ne päivät, joita ollaan superhyvällä porukalla odotettu ja valmisteltu jo pidemmän aikaa. Rovaniemellä järjestettiin Lapin Partiolaisten suurin vuosittainen tapahtuma, partiotahti, joka tänä vuonna oli nimeltään Ruoktu ja väkeä oli 500 hengen verran! Koska meidän lippukunta (eli paikallisyhdistys) oli järjestämisvastuussa, ei ollut ihme, että olin kietoutunu tapahtumaan aika paljon - toimin koko tapahtuman viestintävastaavana, joten hommaa on riittäny viime päivinä ihan aamusta yöhön asti. Moni huivikaulainen kyselikin tapahtumassa, että miten oikein pärjään kirjotusten kanssa, kun tapahtuman aikanakin ja sitä valmistellessa olisi pitänyt lukea, mutta onneksi enkun kuunteluiden ja äikän tekstitaidon alustavat pisteet rauhotteli niin itteä ko muitaki sen suhteen, että ehkä mie pärjään. Ja niinhämmie pärjäänki.
Kun vastuulla on kaikki lippukuntien saapumisilmoittautumisesta sosiaaliseen mediaan ja koko tapahtuman kuvaamiseen, tiedottamiseen medialle ja sosiaalisen median kanavien päivittäminen, niin siinä ei kauaa ehdi istua rauhassa miettimättä mitään. Onneksi mulla oli superihana viestintätiimi kasassa, niin en ollut kaiken kanssa yksin! Lisäksi olin koko meidän lippukunnan vastuuaikusena huolehtimassa siitä, että kaikki on siellä missä pitääkin ja lasten mukana on tarpeeksi aikuisia - ja että ne aikuiset tietää, mitä tapahtuu, vaikkei partiotaustaa olisi ollutkaan.
Pakko kuitenkin sanoa, että vaikka kaikki kuulostaa tosi työläältä ja voin myöntää, että stressi on ollu mulle arkipäivää ja poikaystäväkin on jo valitellu, ettei muuta elämää oo ko partio, niin nää on niitä juttuja, mistä tykkään. Niitä, mitä teen lopulta vapaaehtosesti ja ilolla. Sitä paitsi, kyllä on pakko myöntää, että itekkin pääsi vähän rentoutumaan vaeltajien (18-22 -vuotiaiden, meidän tapahtumassa 18-25 -vuotiaiden) iltaohjelmassa. Päästiin koittamaan tulenpuhallusta, ja vaikka lamppuöljyllä värkkääminen ei eka meinannu houkutellakkaan, niin lopulta mieki uskalsin kokeilla - ja se oli niin siistiä!
Paluu arkeen oli kuitenkin julma ja nyt pitää oikeasti elää nenä kiinni kirjoissa. Oispa aina vaan partiojuttuja...
Jos saa kysyy nii mitä sait tekstitaidosta? Mäkin kirjotan äikän nyt keväällä niin ihan mielenkiinnosta mietin et miten muilla (ja muissa kouluissa) on menny :) ja ootko kauanki seurustellu? En tiiä ootko aiemmin maininnu siitä blogissas mut onnee teille!
VastaaPoistaMelkein itkin sen kokeen jälken, etten oo kirjottanu ikinä yhtä huonosti ko sillon! Minusta se oli hullun vaikea, joten alustavat pisteet yllätti. Tällä hetkellä ois siis tulossa 5+5+4, mutta nehän voi muuttua miten vaan!
PoistaOon seurustellu jo jonkin aikaa, mutta todennäkösesti en oo maininnu siitä aiemmin blogissa. Parisuhde on kuitenki aina semmonen, että siinä on kaks ihmistä, ja siitä kirjottaessa en kerro vaan omista asioista, niin siksi siitä kirjottaminen on jääny ja varmaan tulee jäämään vähemmälle! Kiitos :)