maanantai 17. lokakuuta 2016

On niin paljon mitä menettää



Pienempänä en tajunnut, miksi äiti oli työpäivän jälkeen aina niin väsynyt, ja halusi nukkua päikkärit. Reilu kaks kuukautta kokopäivätöissä olleena alan pikkuhiljaa ymmärtää, miksi töiden jälkeen väsyttää. Itelläkään kun elämä ei kuitenkaan (onneksi) koostu vaan töistä - oon ollu vaan menossa. On ollu vaikeita asioita tehtävänä, ja hermot on ollu tavallista kireämpinä. Monena päivänä on tuntunu monen asian kanssa siltä, että lyön hanskat tiskiin ja meen peiton alle piiloon.

Perjantaina pysähdyin. Jarrutin, ja käännyin matonpesupaikalle, koska joenrannassa oli niin nättiä. En muista, millon oisin viimeksi pysähtyny sillä tavalla.

Mutta sitten jatkoin matkaa, ja mietin, että tältäkö aikuisuus tuntuu

3 kommenttia:

  1. Mistä sä oot saanu töitä? :) tsemppiä ja lepoa arkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon tässä jo reilu pari kuukautta ollu töissä kaupassa! Kiitos ja sulle kans :)

      Poista