perjantai 30. marraskuuta 2012

Perjantain (muumi)peikko pyllistelyt


Tulin just Vilmalta kuuen tunnin höpöttelyn jälkeen - ehtihän siinä jo vähän väsähtääkki, kun pitkän koulupäivän päätteeksi vaihettiin kuulumisia vähän enemmän pinnan alta ja laulettiin pari kolme tuntia SingStaria putkeen (ja mie voitin, hahaa!). Vilman luona mulla on jotenki toinen koti, koska vietin melkein koko kakkosluokan siellä ja olin niiden perheessä niinku ottotyttö - aina mukana kaikessa ja Vilman pikkuveljetki aina halus multa niiden yskänlääkkeet ja semmoset. Harmi, ku en oo vaan muistanu kaikessa kiireessä käyä useammin... Mutta oli aivan huippua - pitkästä aikaa tällanen perjantai! :)
          Meillä oli tänään peruskoulun viiminen uskonnon koe, johon oli hirmuset paineet. Onneksi se kuitenki meni hyvin - lukuunottamatta sitä ekaa tehtävää, jonka kusin täysin - ja esseekin oli siitä aiheesta, minkä parhaiten alueesta osasin eli Raamatun eettisistä periaatteista. Siellä mie oon siis kirjotellu Kymmentä käskyä yms. ulkoa paperiin ja meinannu unohtaa aviorikokset. Mulla oli tänään myös aika terkkarille mittaustarkkailuihin, joissa todettiin kaks hyvää juttua ja yks huono. Huono asia oli se, että en oo kasvanu milliäkään edellisestä tarkkailukäynnistä, mutta hyviä asioita oli se, että en oo tällä kertaa kutistunukkaan entisestään ja oon kaiken lisäksi tosiaan laihtunukki! Hirmu ylpeä oon itestäni, vaikka siis en tässä oo mitenkään laihuttamassa tai mitään - kukapa teini-ikänen perustyttö ei ilahtuis laihtumisesta? Muuta erikoista koulussa ei oikeastaan ollu, samaa vanhaa ennen viikonloppua.

Huomenna en oo jättämässä kouluhommia rauhaan, vaikka onki eka "vapaa viikonloppu" pitkään aikaan - mulla on nimittäin tiistaina peruskoulun viiminen fysiikan koe, enkä tajua niistä asioista hölkäsen pöläystä. Meinaan siis mennä melkein heti herättyäni minun kummitädin luokse, joka sitte selittää mulle asiat mitä ihmeellisimmillä tavoilla taas, mutta niin, että mie ymmärrän ne taas. :)
          En tiiä muuten, kuinka moni huomas kuvista päättelemällä jo sen, että oon käyny kampaajalla - oikeastaan jo tiistaina. Minun pehkosta lähti melkonen määrä senttejä latvoista pois, mutta parempi niin, ku että kuljettaisin hamppukasaa mukanani joka paikkaan - eiköhän tää järjetön hiustenlähtömäärä oo jo tarpeeksi! Ja kyllähän nuo kasvaa takasi edelliseen mittaansa vielä joku päivä - lyhkäsiin en nimittäin aio palata, eikä nää semmoset vielä onneks ookkaan!

Nyt kuitenki untenmaille, että huomenna jaksaa miettiä powereita ja amppeerimittareita. Kauniita unia, oman kullan kuvia höyrylaivoja ja -junia!
Koska multa ei ainakaan omaa kultaa löydy :(

torstai 29. marraskuuta 2012

Nyt on mahdollisuus vaikuttaa



Jukka Gustafsson (eli siis opetusministeri) on päättäny, että 1695 ammattikoulupaikkaa (eli siis amispaikkaa) siirretään Lapista Etelä-Suomen alueelle, jotta kaikki etelä-suomalaiset pääsee omalla paikkakunnallaan haluamalleen amislinjalle, vaikka Lapista esimerkiksi tänne Rovaniemelle tulee opiskelemaan nuoria jopa 300 kilometrin päästä, sillä lähempänä opiskelupaikkaa ei ole. Tuo 1695 paikkaa on myös 20% koko Lapin opiskelupaikoista ammattikouluissa, joten joka neljäs ennen sisäänpäässeistä ei enää pääsisi opiskelemaan Lappiin, vaan joutuisi muuttamaan vielä kauemmas omalta paikkakunnaltaan opiskelupaikan perässä - tai syrjäytyy kokonaan, eikä lähde opiskelemaan ollenkaan.
Kuulostaa kauhealta, vai mitä?

Nyt ois kuitenki tilaisuus sinunki vaikuttaa - asuit Lapissa tai et! Klikkaa tästätästätästätästätästä ja pääset allekirjoittamaan Rovaniemen nuorisovaltuuston tänään aloittaman nettiadressin, jotta opiskelupaikat saataisiin säilytettyä Lapissa. Allekirjoituksia on jo nyt kaksi ja puolisataa - vaikka se on paljon, se ei vielä riitä, joten allekirjoita ja jaa tätä juttua eteenpäin, että nimiä saadaan mahdollisimman paljon kehiin!

Kiitän. :)

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Flunssaa, mutta pipoa en pistä!


Alkaa olla jo se aika vuodesta, että puna-valkoinen asu alkaa tuomaan joulufiilistä. Tajusin sen aamulla, kun kiireessä puin päälleni punasen topin ja puna-valkoraitasen neuleen. Ja vielä kivana lisänä oli punaset huuletki. Mutta päivän teemaanhan se sopi loistavasti - oon nimittäin musiikintunnilla lauleskellu ja soittanu joululauluja, joka on tuonu lisää joulumieltä. Eikä tässä vielä kaikki, koska oon kuviskoulun takia ollu tänään maalailemassa Rovaniemen rautatieaseman ravintolan ikkunoita jouluseen kuntoon - minun osuus näyttää joltaki 5-vuotiaan tekemältä verrattuna muitten meiän ryhmän tyttöjen jälkeen, mutta onneksi en pahemmin junalla kulje, niin ei tartte niitä katellakkaan!
Oisko teillä muuten kiinnostusta saaha tänne blogin puolelle jonkunäköstä postausta siitä, mitä haluan joululahjaksi tai postausta minun lempparijoululauluista? Kommentteja kehiin! :)

Asiasta kolmanteen: ootteko koskaan muuten miettiny, mitä haluatte tehä, ennen ku kuolette? Me katottiin maantiedon tunnilla The Bucket List -elokuva, joka kyllä laitto vähän miettimäänki. Mulla on listalla ollu jo pidemmän aikaa "sen oikean" löytäminen, vaaleansininen puutalo ihanalla puutarhalla ja valkosilla aidoilla, valkonen flyygeli (...ja ollaampas realistisia: siis valkonen piano, koska oon köyhä) ja hyvä työ, unohtamatta perhettä. Mutta onko se sitte siinä? Kyllä mie haluan kirjanki kirjottaa, oppia valmistamaan jonku tajuvaikean leivonnaisen, matkustaa Pariisiin uudestaan, opetella ranskaa (ei, en pääse Ranska-villityksestä millään), käyä uuestaan Italiassa syömässä hyvää ruokaa... Lista on loputon. Entä te? Mitä te haluutte tehä? :)

ps. oon ihan innoissani nuvan vaaleista, jotka lähestyy huimaa vauhtia - nyt on siis kaksvuotinen kausi päättymässä, mutta asetuin uudestaan eholle! saa nähä, pääsenkö ennää vai en - huomenna ainaki pitäis päästä tän kauden vikaan kokoukseen! jos haluatte, niin käykää tykkäämässä minun vaalifacebook-sivuista (meiän koulun kaikkien ehokkaitten piti tehä semmoset): facebook.com/enbuskeanna

maanantai 26. marraskuuta 2012

Minä vastaan muut

Tiiättekö sen tunteen, kun tekee jotaki ihan täysillä, kun on niin innoissaan ja haluaa siitä oikeasti hyvän? Ja sitten sen tunteen, kun se kaikki, mitä oot tehny, mollataan aivan täysin, eikä ne jutut saa yhtään arvostusta? Suoranaista paskaa niskaan vaan kaikesta, mitä oot joidenki ihmisten puolesta tehny pelkkää hyvää hyvyyttäs ja yrittää peittää ne pienet virheet, ettei kukaan sais puhkasemaan olotilaa enää siihen mustaan ja pahaan, mikä se on joskus ollu ja mistä on päästy yli? 
               Tiesin, että et ymmärrä. Mie en olis ees halunnu ymmärtää, mutta silti ymmärsin, eikä se ollu ihan hyvä juttu. Vai tuntuuko se hyvältä, jos silmät itkee nuhasta ja sydän siitä terävästä pistosta, minkä se sai, kun kaikkea sulle rakasta satutetaan yhdellä kerralla?

Ei siis niin hyvä päivä taas. Vähän paluuta menneeseen henkisesti joidenkin nykypäivän asioiden takia - mutta eihän se minun vika ollut. En mie sitä halunnu. Yritin vaan kelvata muille.

Onneksi lämmin kaakao, Sweet Home Alabama, ufot (eli keksinautit?!) ja villasukat. Ja ehkä vähän sekin, että hylly on taas jees ja minun taiteilijanurkka on taas entisellään. Voin soittaa taas pianoa sieluni kyllyydestä.
Mutta kai ne uskonnon ja fysiikan läksytkin pitäisi joskus tehdä. Puhumattakaan yhteiskuntaopin muistiinpanoista...

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Scouters gonna love this


Hupsis! Blogiin päivittely unohtunu kaiken elämisen keskellä - ja varsin elämyksellisen elämän, nimittäin oon torstai-illasta asti ollu loppuviikon partiohommissa jälleen kerran.

Torstaina mie olin yhtenä vapaaehtosena partiolaisena osallistumassa lentokoneonnettomuusharjotukseen näyttelemällä yhtä uhreista. Se oli suoraa sanoen aivan mielettömän kasvattava kokemus, kun tajus, millanen hätä niillä ihmisillä oikeasti on onnettomuustilanteessa - ja miten paljon niiden eteen tehdään töitä! Hommanhan nimi oli se, että meiät maskeerattiin haavoittuneiksi ja aseteltiin "onnettomuuspaikalle". "Onnettomuudesta" hälytettiin vasta sillon, kun iltakone lähti Rovaniemeltä ja joka paikassa oikeasti luultiin, että ois hätä ja vasta siellä paikanpäällä palomiehet, sairaanhoitajat yms. sai tietää, että kyseessä oli harjotus.
Harjotuksesta tehtiin juttu Lapin Kansaanki (klikatkaa ja siinä on ryhmäkuva, jossa mie oon keltanen pallo) ja me saatiin sieltä Lapin pelastuslaitoksen paidat muistoksi. Siellä oli muuten pelastamassa meitä yks aivan mielettömän hyvännäkönen palomies ja se vaan kanto sieltä "lentokoneesta" porukkaa ulos ja ahh♥

Nyt viikonlopun mie oon ollu taas meiän vartsun kanssa retkellä. Meillä oli tosi mukavaa, eikä mitään ongelmia sen kummemmin ollu - mitä nyt melkein hukattiin pari vartsulaista sen aikana, kun mie ja Rosa käytiin vessassa. Onneks tytöt kuitenki vaan säikytti meiät. Ehittiinhän me ennustaa taas pikkusten pyynnöstä tulevat miekkosetki meille. Oli aivan ihanaa päästä kumminki kotiin, vaikka oliki hauska höpötellä hyvässä seurassa. :)

Tässä oon nyt ottanu rauhallisesti, käyny saunassa, hämmästelly haavaa, jonka alkuperästä ei oo tietoakaan, syöny bretzeliä, kuullu siitä, miten mie oon laihtunu ja saanu puhtaan olon takasi. Vielä ois tarkotus syyä hyvin ja lukea huomiseen ruottin kokeeseen paniikissa. Onneksi koestressiä on lievittämässä Dumb Ways to Die:

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Me and my naked face

Sillon ku mie alotin bloggaamisen, en käyttäny meikkejä. En ees omistanu huulikiiltoa tai käyttäny ees pahemmin huulirasvaakaan. Olin just siinä pahimmassa finni-iässä ja julkasin tänne silti kuvia itestäni ja omasta naamastani - muokkaamattomana. Enhän mie mitään ohjelmia osannu käyttää. Mutta sitte mie kasvoin ja aloin tekemään niin, näin tai noin - poistin finnin sieltä tai täältä ja olo tuntu kauniimmalta.
             Tyyliä metsästämässä -blogin Veera alotti blogimaailmaan haasteen, joka mun mielestä on kaunis ja jatkamisen arvoinen  haaste. Postata oma naama blogiinsa ilman meikkiä ja hiukset ilman sen kummempaa laittamista, ja muokkauksia tekemättä. Mieki päätin, koska ei kai se nyt maata kaada? 

En pahemmin liiku julkisilla paikoilla ilman meikkiä. En kyllä yleensäkkään partioleireilläkään oo ihan meikittömänä - mulla on yleensä sillon tosin vaan peitepuikkoa ja ripsaria. Mutta silti. Viime viikonloppuna uskaltauduin ottamaan muiden läsnäollessa meikit pois, kun me puhuttiin siitä, miten vaaleat ja olemattomat ripset mulla on. Meikit pois otettuani yks minua pari vuotta nuorempi poika tokaisi: "Et sie näytä eriltä. Ihan yhtä nätiltä vieläki" ja se kyllä pisti hymyilemään. :)

Mutta siinä mie nyt olen. Luonnonkiharoillani ja naama maalaamattomana. Ja minusta sinunki pitäis osallistua tähän haasteeseen - kyllä me ollaan kauniita ilman meikkiäki!

ps. älkää tappako minua siitä, että laitoin kaks samaa kuvaa vierekkäin ohjelman kanssa, että sain blogin levysen kuvan! 

maanantai 19. marraskuuta 2012

Silmäpussit roikkuu melkein suun päälläkin

Viikonloppu oli huippu. Porukka oli aivan mahtava ja oon taas miljoona kokemusta rikkaampi. Eka ei riittäny yks yö, nyt kaks tuntuu liian vähältä - miksei samantien oltais siellä koko viikkoa? Tänään kokemuksia on tullu paljon vähemmän, kun oon vaan ravannu luokasta toiseen ja päivän päätteeksi yrittänyt saada taas näytelmää eteenpäin.
Viikonlopun takia minun elämää kuitenki vaivaa hirmunen väsymys, eikä nuo silmäpussit minun naamalla oikein kaunistakkaan sitä.

On myös jotain muuta syvällisempää, mitä oon tänne teille yrittäny luoda. Minusta se on vaan aika henkilökohtainen juttu, enkä tiiä, miten siitä pitäis oikein kirjottaa ja millaiset kuvat mukaan tökkäistä. Mutta ehkä siis jotain syvällisempää ois tulossa. Jos mie vaan uskallan julkastakki sen.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

You linked these to me

Hirrrrrrrmusesti oli kivoja blogeja linkkailtu ja päätös oli vaikea. Lopulta kumminki tällaiset blogit jäi mulle mieleen. En ala näistä mitään sen kummempaa selittelemään, koska eiköhän kaikki selviä painamalla kuvaa! :)



lauantai 17. marraskuuta 2012

Aalloilla on nyt haastetta



Haasteen sain Chords of my life -blogin Saralta jälleen kerran. :)

Jokaisen haastetun henkikön täytyy vastata niihin kymmeneen kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten viisi uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi kymmenen uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä kuitenkaan haasta sitä henkilöä jolta sait tämän.

1  Onko sulla lemmikkejä ja jos on niin mitä? Ei oo, ku en usko, että Lottaa lasketaan lemmikiksi, vaikka se siltä joskus tuntuuki. Kaikella rakkaudella Lottaseni. :)
2  Mikä susta tulee isona? Näillä näkymin psykologi.
3  Lemppariblogit? Lemppareihin kuuluu Henkarillinen hattaraa, Waiting for inspirationTick Tick BOOM, comme ci comme ca ja MISTY GREY.
4  Mikä puhelin sulla on? Nokian C6, johon oon varsin tyytyväinen tällä hetkellä.
5  Lempibändi/artisti? Adele on ykkössuosikki, mutta muita suosikkeja löytyy tästä ja tästä painamalla.
6  Osaatko soittaa jotain soitinta ja jos osaat niin mitä? Osaan soittaa parhaiten pianoa, mutta myös ukulele, kitara, basso, rummut, nokkahuilu, rytmimunat, marakassit yms. menee ihan sujuvasti.
7  Rohkein asia, minkä olet ikinä tehnyt? Hmm... Minusta on ollu aika rohkeaa lähteä kielikurssille tai asettua 7. luokkalaisena ehdolle nuorisovaltuustovaaleissa. Tai on rohkeaa kirjottaa blogia omasta elämästään. En tiiä sitte, mikä ois rohkein asia, mitä oon tehny.
8  Ja miksi? No höpöhöpö, ei mittään tämmöstä lisäkysymystä voi laskea uueksi kysymykseksi!
9  Lempibiisi? Taitaa löytyä nuista kohdan 5 linkeistä kans. :)
10  Mitä harrastat? Partiota ja kuvataidekoulussa valokuvausta, vaikkaki kirjottelen myös tätä blogia, oon nuorisovaltuustossa (ja sen kautta ties missä...), soitan pianoa, luen ja katon elokuviaki aika paljon.

torstai 15. marraskuuta 2012

I got chills


Kiirettä. Juoksua. Selkävaivoja. Näytelmäkriisiä. Castingiä. H-duuria H-mollin tilalta. Huoneen siivoamista. Kokouksia. Kokeiden palautuksia. Tonnikalapiirakkaa. Kuvataidetta. Silmiä. Marmorointia. Kokeisiin lukemista. Syvällisyyksiä. Vaatekriisiä. Keuhkojen ulos yskimistä. Saunomista. Kahden sentin paksusia kokouspapereita. Tusseja. Piirtämistä. Unohtelua. Aktiivista keskustelua ja pohdintaa. Porkkanoita siellä, missä ei pitäisi. Tonttuja. Puhelimen lagimista. Hiusten monihaarasuutta.
Aikalailla mun pari päivää sisältyy näihin.

Paitsi että 102 lukijaa Haluatteko, että teen tuon linkkaa blogisi -postauksen lisäksi sadan lukijan erikoispostauksen, koska mulla ois pari vaihtoehtoa siihenki? Niin ja blogeja saa toki linkitellä vieläki tänne.
           Yritän tänään vielä illalla kaiken keskellä ehtiä tehä teille tänne lauantaille yhen mulle tulleen haasteen ajastumaan, mutta katotaan nyt. Lähen nimittäin huomenna kuuden aikaan koko viikonlopuksi yhelle partioleirille johtajaksi! Pitää muistaa ottaa kamera sitte sinne matkaan :)

tiistai 13. marraskuuta 2012

99 lukijan erikoispostaus

Minusta vähän tuntuu, että minun blogi on kirottu 99 lukijaan tai pariin sen alle, koska mulla on jo kesästä asti ollu lähemmäs sata lukijaa - mutta se ei oo koskaan menny rikki! Aina välillä tulee näyttöön se luku 99 ja siinä sitte ollaan, kunnes huomaan, että "Jaa, pari lukijaa tippunu pois matkasta. No, voivoi". Oon kuitenki säästelly tätä linkkaa blogisi -postausideaa jo niin kauan, että en jaksa oottaa siihen, että 100 menee rikki, joten rikotaan nyt ainaki jollaki tavalla rajoja ja teen 99 lukijan erikoispostauksen!

Kaikki varmaan tietää, mikä hommeli tää on, joten en pahemmin selittele mitä pitää tehdä. Kumminki semmonen ehto tälle jutulle on se, että en hoksaile niitä blogeja, joiden kirjottajat ei oo mulla Bloggerin kautta lukijoina - oon julma ja keskityn nyt vaan lukijoihini, joten voivoi. 
Haistakaa myös paska ne, jotka liitytte tämän homman ajaksi lukijoiksi ja sitte lähette pois...

Blogeja voi linkkailla ens sunnuntaihin asti, joten eiku linkkiä tulemaan! :)

ps. katotaan sitte myöhemmin, teenkö 100 mennessä rikki kans erikoispostauksen - you'll never know!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Kakkua kakun perään


Isänpäiväkuvia parhaimmillaan. Oon jotenki aina ollu ruokapöytäkuvaaja - ehkä vaan rakastan ruokaa niin paljon? Ekoihin "taidekuviin" kuuluu muuten kuva kahvikermatölkistä. Meiän isänpäivät menee oikeastaan aina samalla kaavalla: herätetään isi viemällä aamupala sänkyyn, käydään papan haudalla ja mennään isän vanhemmille syömään juhlaruokaa. Omnom.

Että sillee meni sen päivä. Tää päivä on ollu just jees, vaikkaki pari miinuskohtaa löytyy, mutta ei nyt pilata päivää niillä! :)

lauantai 10. marraskuuta 2012

Ruokakaupan stoorinurkka


Mulla ei eilen ollu mikään kiire herätä, koska minun tettipäivä oli "etätyöskentelyä", kun minun vastuuhenkilö lähti Espooseen. Minun hommana oli siis vaan kuvittaa lauluvihkoa koko pitkä päivä - tai sillee, miten jaksoin ja halusin, koska hengellisen työn työntekijöillä ei oo työaikaa. Kunhan saan ne kuvitukset vaan tehtyä tässä viikon aikana. Ja kyllä ne ainaki eilen illalla edisty jonku matkaa.

Vaikka mie alotinki minun perjantaipäivän heräämällä siinä puoli kahentoista aikaan, niin mie ehin tehä ihan hirrrrmusesti asioita; pienen löllöttelyn jälkeen nimittäin olin jo kattelemassa bussiaikatauluja, koska minun piti käyä koululla hakemassa vesistökarttakokeen moniste, joka oli sinne jääny. Ei kai siinä, seuraava bussi meni kahenkymmenen minuutin päästä ja sillä mie pörhälsin koululle, jossa en kauaa ollu, vaan lähin kävelemään kamera kaulassa keskustaan syöntiaikeissa. Syöminkien jälkeen käväsin Filmtownissa moikkaamassa Reettaa ja Mattia ja ostamassa irtiksiä. Sieltä hyppäsinki auton kyytiin ja huristelin Oonalle mutustelemaan niitä karkkeja ja ottamaan parit räpsyt, sekä puhelemaan henkeviä ja vähemmän henkeviä jutskia. Meillä oli tarkotus hypätä räpsyjen otteluiden jälkeen bussiin, mutta meiän tuurilla se tietenki huristeli meiän ohi, kun oltiin kävelemässä pysäkille - seuraavalla sitte, vaikka luultiinhan me siinä välissäki, että oltais päästy, mutta väärä suunta silläki hommalla oli. Mutta kaupunkiin päästiin ja mie sitte sieltä isin kyyillä saavuin kotia puolen tunnin oottelun jälkeen.

Tää päivä on ollu ihan jees, vaikkakin joskus sitä vaan huomaa kyyhöttävänsä ruokakaupan syrjäisissä koloissa ja itkemässä sitä, miten paskasti asiat oikeasti on, vaikkei ne siltä näytäkkään, ja purkamassa sitä kaikkea paskaa pitkillä stooreilla johonki tärkeään.
Loistokohtia on kuitenki ollu se, että Tanja tuli tokaksi, ja että minun hiukset on kivat (vaikka äiti haluaiski, että meen kampaajalle!).

perjantai 9. marraskuuta 2012

Nenäilyä

Nyt kaikki luurit korvaan tai kännykät käteen, ihan sama mulle, kunhan lahjotatte Nenäpäivälle! Mie oon kattonu tuota shöyta koko ajan kun se on tullu ja niiskutellu nuille tarinoille. Herran jestas ei voi olla itkemättä, jos kuulee 9-vuotiaan afrikkalaisen lapsen kertovan siitä, että se muistaa, miten 4-vuotiaana sen isosetä tuli sen luokse, otti ison kepin housuistaan ja laitto sen sisään. Näin suomennettuna Afrikassa lapsia raiskataan. Auttakaa niitä lopettamaan tuommonen touhu! Ei kellään oo mitään oikeutta tuommoseen - ei vaikka ois minkälainen uskomus siitä tahansa, että jos raiskaa pikkulapsen, tulee rikkaaksi tai parantuu sairaudesta.

Lahjotelkaa vaikka partiolaisten kautta kymppi tekstaamalla NP 100371 numeroon 16499. Mie kiitän ja kumarran - enkä usko olevani ainoa! :)

ps. nuille joulupukin nenättäneille rispektiä! ovat meiän lippukunnasta (tai ainaki sisarlippukunnasta).

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Kolmen pisteen kuulumiset

Tettiviikon "kiirettä" elellään vieläkin, vaikka huomenna onki mun tettiviikon viiminen päivä - perjantai siis vapaana (vaikka koululla pittääki kävästä koemateriaalin perässä...)! Mun tetin päätyönä on tehä lauluvihko, johon oon vihdoin saanu kaikki laulut kirjotettua. Muuten oon tänään oikeastaan vaan mussuttanu - eka ite ukkiksella eilisen illan miittingistä jääneitä pizzoja ja sitte me mentiin käymään tukussa, kun siellä oli joku joulutuotteiden maistelumahdollisuus. Käytiin me myös matkan varrella ostamassa uus hanaki, mutta muuten oon saanu ottaa rennosti ja tökkiä koneella kahvia juoden. Huomenna sitte istun kuvittamassa lauluvihkoa, ehkä hommailen pientäki ja piirrän sille kannen - nimeähän en oo vielä keksiny, mutta vielä se hahmottuu!