Niinko joku on ehkä jo tajunnukki, meillä vietetään tänään lakkiaisia - ei tosin minun, vaikka jotku puolitutut niin luuleeki, vaan minun isosiskon. Kiirettä on siis pitäny parina viime päivänä, koska hommaa on riittäny jokaselle meille kävelleelle vapaaehtoselle käsiparille. Anyway, tuntuu ihan hurjalta, että sillä on nyt lakki päässä ja kaikki ovet avoinna tulevaisuuteen, eikä oo vielä mitään tietoa, mistä päin se löytyy ens syksynä (pietään peukkuja sille, että sieltä, mistä se ite toivoki!).
Postauksen pointti ei missään tapauksessa ollu pyyhkiä kyyneliä silmistä näiden (tavallaan) haikeiden asioiden takia, vaan esitellä kiitoskorttikuvia, mitkä mie otin meiän ylioppilaalle. Ei oikein vielä kuvia edeltävänäkään päivänä tiietty, millaset kuvat otetaan, mutta onnistuneesti kuvattiin kuitenki niin monta onnistunutta kuvaa, että lopullisen korttikuvan valitteminen oli vaikeaa (jos jotakin kiinnostaa, niin se on tuo oikein nauravainen pystykuva). Vielä tätäkin kautta on pakko välitää kiitokset Lotalle, joka oli mukana avustamassa hommaa.
ps. ja ei, me ei näytetä samalta.